Vanhan pään uusiminen

Helpostihan tämä vanhan maalin ja hiuksien poistaminen kävi. Silloin aikanaan en ole laittanut varmaan kuin pari maalikerrosta, joten se irtosi hyvin suikaleina. Kaulaa ja hartioita on jo vähän muotoiltu, laitan myös uutta massaa koko pään alueelle ja varmaan kasvoillekin ihan ohuen kerroksen. Hiontaa ja monta kerrosta ohuelti laimennettua gessoa ja maalia niin hyvä tulee, uskon niin. Kädet ja jalatkin pitäisi tehdä, toivottavasti osaan tehdä oikean kokoiset. "Oma nukke" kirjassa on ainakin jotain mittasuhteita mainittu, joten ehkä apu löytyy sieltä. En muista tätä päätä tehdessäni, että otinko mitat Olgan nukkekirjasta vai teinkö ihan summamutikassa (outo sana). Eipä se niin haittaa, vaikkei suhteet ole ihan kohdallaan, nukeissa sekin on sallittua. Eihän tästä vielä tiedä kuka tästä syntyy ja minkälainen, elämää nähnyt nainen joka tapauksessa, onhan pääkin jo vanha :)

Vanha nuken pää

Tämän vanhan pään olen valmistanut joskus 20 vuotta sitten, jolloin olin Helsingin nuorisoasiainkeskuksen pajalla askarteluohjaajana iltaisin. Löysin silloin kirjan sieltä, jossa oli nukenteko-ohjeita. Lapsia pajalle odotellessa syntyi tämä pää. Nyt kun lainasin kirjastosta Olgan nuket kirjan, tajusin, että sehän on juuri se kirja, jonka mukaan olen tämän tehnyt.
Ihme, että tämä on säilynyt. Meikki on aika kammottava ja hiukset myös, mutta ainahan näitä voi korjata.

Ajattelinkin ottaa nuo hiukset pois, ovat jotain hamppunarua. Voisi niistä jonkunlaisen nutturan saada aikaiseksi tai piilottaa vaikka hatun alle, katsotaan nyt. Naamaa aion hioa ja jatkaa tälle kaulaa, en kyllä tajua miksen ole silloin kaulaa ja hartioita tehnyt.

Tykkään kuvata nuken eri tekovaiheita, niistä jää itselle dokumenttia ja voi olla myös muille apuja omissa töissään.
Monet nukentekijät esittelevät nukkejaan vain täysin valmiina. Kiva on kuitenkin nähdä, että miten vartalo on tehty, nukkejahan nämä vaan ovat, joten ei haittaa vaikka olisivat "alasti". Maalaus- ja hiontavaiheita voisi myös kuvata, koska siinä näkee sen tuloksen miten työ etenee. Kuvat kannattaisi ottaa ilman salamaa ja mahdollisimman läheltä ja vielä rajata vaikka Picasan ohjelmalla, jotta vain oleellinen on näkyvissä.

Kaikki vaiheet nukenteossa kiinnostaa, myös korjaaminen. Kokemusta ei vaan ole vielä kovin paljon, kädentaidot ja kirjat ovatkin suuri apu hommassa. Suurin osa nukentekijöistä taitaa puurtaa kotona "pajoissaan" itsekseen, joten siksikin olisi kiva, jos tänne Turun nurkille saataisiin vähän eloa nukentekoon ja korjaamiseen. Henkilö, jonka kanssa olen ollut yhteydessä on itse korjaillut paljon nukkea, joten apuja varmaankin löytyy, luulisin.

Nyt tämä nimetön lady on dokumentoitu ja voin alkaa tälle jotain tekemään. Tykkään siksikin kuvata tekemisiäni, joten hahmotan paremmin kun katson sitä vielä kuvasta, katson siis vähän niinkuin eri silmin kuin tuossa pöydällä.

Nukkeharrastusta Turun seudulla

Lokakuussa olleella nukkekurssilla kävi eräs henkilö, joka halusi alkaa pitämään ns. nukkepiiriä Turussa. Nyt kaivattaisiinkin innokkaita ihmisiä, jotka voisivat kerran pari kuussa tulla tekemään porukalla nukkeja.

Ei tarvitse olla yhtään nukkea tehtynä, kokeneemmat neuvovat ilomielin. Laittakaahan minulle sähköpostia ansku60 ät gmail. com, jos teitä kiinnostaa nukenteko. Tarkoitus olisi myös saada nukkekursseja aikaiseksi.

Jos tiedät nukkeharrastajia Turun seudulta, turkulaisia nukkebloggaajia yms. Linkitä blogi minulle tai jos viitsit mainostaa asiaa blogissasi, olisi ihana juttu. Te muualla Suomea asuvat nukkeharrastajat varmaan saatatte myös tuntea turkulaisia tai Varsinais-Suomen alueella asuvia nukkeharrastajia, joten vinkatkaa heille, että laittavat minulle sähköpostia, mikäli asia kiinnostaa.

Itsekin olen aloittelija, vaikka 20v sitten olen ensimmäisen nukenpään saanut aikaiseksi. Nuket ovat aina kiinnostaneet ja varsinkin niiden tekeminen itse. Ei siis tarvitse olla edes aikaisemmin harrastanut, jos nyt tekee mieli aloittaa uusi harrastus, rohkeasti mukaan samanhenkiseen porukkaan.

Toivottavasti tästä saadaan jotain kivaa aikaiseksi.

Olisin tosi kiitollinen avusta, jos laitatte sanaa kulkemaan. 

Marttanukke Marja os 5

Marja sai tänään vihdoin myös vaatteet. Hattu on aavistuksen verran väljä. mutta kyllä se päässä pysyy.
Mekossakin oli aikamoinen ompeleminen, valmiiksi tuli kuitenkin hetki sitten.

Mitähän sitten tekis?

Marttanukke Marja osa 4

Marja vihdoin valmis, tosin vielä vailla vaatteita. Kunnianhimoisesti kuvittelin, että vaatteetkin olisivat valmistuneet tänään. Vartalo olikin vaikeampi pala mitä luulin. Osien yhteenlaittaminen ei meinannut mennä jakeluun ohjeista huolimatta - säärikin koostuu 4 osasta ja jalka kahdesta, eli kuusi osaa liitettävänä. Vartalossa oli keskellä ja sivuilla kaistaleet, jotka piti ommella ja niveletkin piti laittaa vartaloon ja jalkoihin erikseen, ne taisi olla helpoin osuus. Vartalo ja jalat on täytetty sahanpurulla, kuten kuuluukin.

Kengät ja sukat olivat jo ostettu, joten ne laitoin jalkaan, joten ei tarvitse esitellä omituisia ompeluksia jaloissa.

Moni on ihmetellyt, että miksi Marjalla on maalatut hiukset, olen yrittänyt selittää, että kun se on vanhan kopio ja silloin sodan jälkeen tehtiin näitä nukkeja niin, että hiukset oli maalattu. Marja on siis repro XII.

Pipsa-Mari on vinyyliä ja sitäkin oli kiva maalata, mutta kyllä tykkään enemmän tästä paperimassanuken teosta, siinä on enempi haastetta.

Vaatteet on leikattuna ja osittain harsittuna, joten huomenna sitten pitäisi olla Marjalla mekko ja hattu, sekä mamelukit tai alushame. Mekko on samaa kangasta kuin Pipsa-Marin mekk,o paitsi väri on vaaleanvihreä.

Ukkoa hymyilyttää mun nukketouhut, mutta hymilköön rauhassa, itellään sillä on junarata kaapissa :)

Siinä he ovat molemmat mun uudet aarteeni. Pipsa-Marille tein tänään lakin ja valkoiset hihat, ettei käsivarret näy, ne on vielä ompelematta kiinni. Meni hermot jalkojen kanssa, joten piti tehdä jotain muuta välillä. Kolmannet Marjan jalat vasta onnistuivat ja vartalo toisella ompelukerralla. Olen yllättynyt kärsivällisyydestäni tässä ompeluprojektissa. En tosiaankaan ole mikään hyvä ompelija, mutta kai tässäkin lajissa voi kehittyä. Kymmenisen tuntia sain tänään kulutettua Marjan kasaamiseen, välillä söin ja saunoin. Ruokaa en alkanut edes tekemään vaan tilasimme pizzat. NYT olen tyytyväinen, että hän on vihdoin kasassa.

Seuraava projekti jo tilattu, Onnimanni poikanukke, pää ja kädet paperimassasta. Ei ole Marttanukke, mutta aikas kivan näköinen, valmiina en ole sellaista nähnyt, joten onkin jännä nähdä mitä saan aikaiseksi.

JOS Marjan vaatteiden ompelun jälkeen on energiaa, saattaapi syntyä Tilda-enkeli, tosin sellainen jota voi joulun jälkeenkin pitää esillä. Jätti-Rätti taitaa olla mun uusi suosikkikauppa, en olisi uskonut että joskus kiertelen kankaita hypistelemässä. Siitä sain lapsena tarpeekseni, kun äiti aina penkoi kaikki kangaskaupat .